Huppistakeikkaa kun on ollut kiirusta! Luodaan nyt kuitenkin kaiken tämän kiireen keskellä pieni katsaus nykyhetkeen.
Tosiaan, lauantaina oli paluu kotiin. Ensitöikseni tilasin etukortteja ja puhelin- sekä internetliittymän, jotka piti uusia täysi-ikäistymisen myötä. Tai se on helpompaa, koska netti meni mummin kautta (itse silti maksoin) ja puhelin oli prepaid-systeemilla. Rahan tuloa, ei voi estää. Rahan menoa, pitää kestää. Life gives, life takes.unnuntaina kävin korjaamassa mummin sähköpostiongelmat pullapalkalla ja eilen olin ihanan (pakko vähän ylistää joka välissä) tyttöystäväni kanssa koko päivän. Hänen äitinsä laittoi minutkin hommiin salaattia tehtäessä ja nuori pari korjasi pöydän.
Tänään oli ensimmäinen koulupäivä sairaalajakson jälkeen, eikä se todellakaan alkanut hyvin. Mukuin lievästi pommiin, mutta kykenin kuitenkin lähtemään juuri ja juuri ajoissa. Kuitenkin yöpakkasien jäljiltä polkupyöräni vaihteisto oli aivan jäässä ja koetettuani vaihtaa vaihdetta se hajosi totaalsien täydllisesti. Vaihtaja meni takapyörän pinnojen väliin ja vääntyi metallijätteeksi. Talutin pyörän parikymmentä metriä jättääkseni sen kotiin ja lähdin talsimaan. Ilmoitin matkalla opettajalle, että tulen korkeintaan vartin myöhässä ja sanoi odottelevansa muun ryhmän kanssa. Loppupeleissä olin vain kymmenisen minuuttia myöhässä. Kokeen jälkeen olisi ollut oppilaskuntamme hallituksen kokous, mutta minun oli mentävä pankkiin ja korjaamaan se seevetin polkupyörä. Onneksi sain yhdestä pyörän raadosta sopivan osan ja homma oli hoidettu parissa tunnissa. Nt on hiukkasen nälkä, mutta pian on sapuska, ihanaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Olkaa kilttejä, ihanat elokimpaleiseni!